<-- Palaa takaisin hevoslistaukseen
| Nimi | Hallava KAS |
| Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, tamma |
| Syntynyt, ikä | 22.09.2016, 9-vuotias |
| Väri, säkä | Rautias, 152cm |
| Rekisterinumero | VH17-018-0248 |
| Kasvattaja | Pierre, Kadotetut Suomenhevoset |
| Omistaja | Ruunilan ratsutila, VRL-14111 |
| Koulutustaso | Noviisi, työhevoskisat |
Hilma on karsinassaan ihanan rauhallinen ja lempeä tammaneiti, jonka kanssa kuka vain tulee toimeen. Hilma on emänsä tapaan hyvin perso ruoalle ja muistutteleekin aina ensimmäisenä aamutuimaan, että hänen tulisi päästä syömään ensimmäisenä. Hilman kanssa eläminen on kuitenkin helppoa ja harjaustuokiot yleensä venyvätkin useimpien tuntien mittaisiksi, kun Hilma torkahtaa ja itse harjaa niin tyytyväisenä, kun hevonen ei temppuile mihinkään suuntaan. Ilme tammalla kirkastuu välittömästi valjastamisen alkaessa ja viimeisetkin unihiekat karisevat tämän tamman silmistä, kun se tietää pääsevänsä töihin.
Hilma omistaa erittäin kovan työmoraalin, mikä on perinteikkäälle työsuomenhevoselle erinomainen ominaisuus. Se kuuntelee hyvin ääniapuja, mikä auttaa kovasti ohjastaessa tammaa kärryiltä tai esimerkiksi ohjasajaessa. Sen suuhun saa olla hyvin herkkä tuntuma ja silti se reagoi jokaisiin ohjan liikkeisiin hyvin helposti. Myös pyöreän ja rotevan ulkomuotonsa ansioista Hilma on vahva hevonen, jonka kanssa meno sujuu kuin tanssi niin metsässä kuin kentälläkin.
Sukuselvitys
| i. Hallakka suomenhevonen, tummanrautias, 157cm |
ii. Hallaherra | iii. Rehtireetu |
| iie. Halla | ||
| ie. Jituna | iei. Jemmari | |
| iee. Petunia | ||
| e. Lumihiutaleen Haaveilija suomenhevonen, rautias, 153cm |
ei. Ventteri | eii. Vihtoori |
| eie. Elovena | ||
| ee. Haavanlehti | eei. Haavemieli | |
| eee. Jekutar |
Kisakalenteri
|
22.02.2017 - TYH - Kyntö - Latokartano - 3/54 23.02.2017 - TYH - Metsäajo - Latokartano - 2/48 23.02.2017 - TYH - Kyntö - Latokartano - 6/54 24.02.2017 - TYH - Käyttöajo - Encore - 4/21 25.02.2017 - TYH - Kyntö - Latokartano - 5/54 27.02.2017 - TYH - Käyttöajo - Encore - 2/21 27.02.2017 - TYH - Kyntö - Encore - 4/21 19.03.2017 - TYH - Käyttöajo - Encore - 4/21 19.03.2017 - TYH - Veto - Encore - 1/18 20.03.2017 - TYH - Käyttöajo - Encore - 3/21 21.03.2017 - TYH - Veto - Encore - 1/18 22.03.2017 - TYH - Veto - Encore - 1/18 23.03.2017 - TYH - Käyttöajo - Encore - 4/21 23.03.2017 - TYH - Veto - Encore - 3/18 |
21.03.2017 - VVJ - Noviisi tarkkuskoe -Mörkövaara - 5/30 22.03.2017 - VVJ - Noviisi koulukoe - Mörkövaara - 4/30 22.03.2017 - VVJ - Noviisi tarkkuskoe -Mörkövaara - 3/30 24.03.2017 - VVJ - Noviisi koulukoe - Mörkövaara - 5/30 25.03.2017 - VVJ - Noviisi koulukoe - Mörkövaara - 3/30 01.04.2017 - VVJ - Noviisi koulukoe - Mörkövaara - 1/30 02.04.2017 - VVJ - Noviisi koulukoe - Mörkövaara - 2/30 09.04.2017 - VVJ - Noviisi koulukoe - Mörkövaara - 4/30 |
Päiväkirja
23. maaliskuuta helmikuuta 2017 | Vetomestari
Hilman kanssa oli todella mukava olla muutaman päivän mittaisissa työhevoskilpailuissa Encoressa, kun tamma pokaili sijoituksia urakalla. Jokaiselta päivältä
saatiin edes yksi sijoitus ja yleensä niitä kertyi päivälle jopa kaksin kappalein. Jakekin oli innostunut lähtemään mukaan ja hyvin verrytteli Hilman ennen ja jälkeen suoristusten.
Meidän pieni sisupesä pokasi jopa 3 voittoa ja 3. sijan Vetoajosta, jossa emme olleet aijemmin yltäneet edes sijoituksille. Nähtävästi metsässä tehdyt tukkitreenit olivat
tehonneet ja Hilma on saanut voimaa itselleen.
Useamman päivän kisarypäs oli kuitenkin pienelle hevoselle raskas ja kotona tamma saakin vain jaloitella kokopäiväisesti tarhassa ja aikomuksena on ottaa se myös
kentälle hieman jaloittelemaan. Hevoshieroja-aika on varattu seuraavalle viikolle, kun lähdetään taas valmistautumaan kohti seuraavia koitoksia. Olisiko seuraavana
valjakkoajoa vai pääsisikö Hilma taas koettelemaan voimiaan?
23. helmikuuta 2017 | Innosta puhkuen
Talutin Hilman karsinaansa ja lähdin harjaamaan sitä pitkin vedoin ilman, että olisin sitonut sitä kiinni karsinan kalteriin. Lisääntyvät hevoset toivat tietenkin entistä enemmän töitä ja koska jokainen hevonen
täytyi ehtiä liikkuttaa, niin Hilma sain suhteellisen pikaisen harjauksen. Loimea sillä ei ulkona edes ollut, eihän meidän karvapallo enää takkeja tarvinnut, kun mittari ei yli -10 pakkasasteen kivunnut.
Hilma hamusi turvallaan viimeisiä heinänkorsia purujen joukosta ja huokaisi syvään, ihan kuin todetakseen, että siellä tosiaan ollut mitään syötävää. Minä valjastin tamman pikavauhtia, jotta saisin sille käyrryt perään
ja kohti metsäajoharjoituksia. Hilman kanssa työhevoskilpailut olivat alkaneet todella hyvin, mutta metsäajossa se tarvitsi vielä harjoitusta. Jake oli onneksi käynyt etsimässä ja jopa kaatamassa meille
puun, johon oli jo köydetkin laitettu valmiiksi ja ei kun tukki hevoseen kiinni ja treeniksi.
Kärryttelin Hilman kanssa rauhalliseen tahtiin vetopaikalle. Hieman ravia ja paljon käyntiä. Irrotin kärryt ja vaihdoin tilalle tukin. Siirryin tamman suupielen viereen ja maiskautin sen liikkelle. Satanut lumi
teki selvästi vetämisestä raskaampaa, mutta se tekee vain hyvää tammalle. Pienessä melkein poninkokoisessa otuksessa oli kyllä rutkasti voimaa, kun se pisteli menemään tukki perässään. Välillä se sai huilata ja
sitten taas mentiin. Hikihän siinä tuli molemmille, kun minäkin yritin lumihangessa tarpoa Hilman perässä. Treenin jälkeen laitoin kärryt takaisin perään ja hyppäsin kärryille. Ei kun jäähdyttelevää ravia
kohti kotia, ennekuin pimeä lankeaa taas kerran. Hilma juoksi verkkaisesti, välillä jopa yrittäen laukata, liekö niin kiire kotiin kavereiden luokse. Lopuksi annoin sen kävellä ja tasata hengitystään, ennekuin
riisuin tamman valjaista ja vein sen kuivatusloimen kera karsinaansa kuivattelemaan.
6. helmikuuta 2017 | Hallava KAS, se pitkään toivottu työhevonen
Ruunila todellakin tarvitsi sellaista perinteistä suomenhevosta, joka kisaa työajossa ja voihan sillä valjakkoakin mennä. Jakekin innostui siitä, vaikka enemmän se meistä kahdesta noilla puoliverisillä ratsasti.
Hallava KAS eli meillä Hilmaksi ristitty töppöjalkainen suomenhevonen haettiin Kadotetuista suomenhevosista, jossa oli myynnissä juuri täysikasvuisiksi hevosiksi kääntyneitä kasvatteja. Isän ja emän perusteella
tein valinnan ja mukaan traileriin lastattiin jopa hieman pyöreänkin oloinen tammaneiti.
"Hyvinhän se on sopeutunut meidän urheilumopojen joukkoon", pääsin toteamaan muutama päivä kotiuttamisen jälkeen kun Hilma rapsutti tarhakaveriaan Rallaa sään kohdalta. Jukuri ja Matruusi viereisessä tarhassa
eivät ole lakanneet vokottelemasta tammaa, joten taitaa se Hilma olla suloinen myös lajitoverien silmissä. Pian Pörröinenkin pääsee treenin makuun, kun valjastetaan se ensi kertaa täällä meillä kärryjen eteen
ja aloitetaan harjoittelu kilpailuja varten.
